Kirja-arvostelu ’Stressivapaa yrittäjä’

kirja-arvostelu

Tutustuin mielenkiintoiseen opukseen nimeltä Stressivapaa yrittäjä, kirjoittanut JP Jakonen (pitkän linjan yrittäjä, kirjailija ja isä). Jakonen käski viettää ihanaa aamua aina ennen töihin tarttumista. Itsensä sivistämistä, voimistelua, rauhoittumista, ihan tätä tuttua perussettiä, eikös niin? Yksi lukijalle heitetty haaste oli  kirjoittaa joka aamu jotain. Pelottavaa. Aiheen sai vapaasti itse valita. Päätin aloittaa kirjoittamisen kirjaamalla ylös Stressivapaan Yrittäjän parhaat palat.

Kirjailija Jakosen mietteitä ajankäytöstä

Päivän voi täyttää erityyppisillä töillä. On olemassa mm. syvää, kehittävää ja vähähyötyistä työtä (yhdistin omin päin vähähyötyiseen työhön myös hyödyttömän työn, koska pääpointti on kuitenkin näitä töitä kaihtaa).

Syvä työ on sitä, minkä ympärille liiketoimintasi pohjautuu, eli suomeksi se mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Ihminen pystyy keskittymään kerralla 90-120 minuuttia syvään, luovaan työhön kerralla. Aamun työt kannattaa aloittaa tämän tyyppisellä työllä, koska olet tällöin parhaimmillasi.

Kehittävä työ on myös tärkeää (opiskelu, markkinointi), jotta työn laatu ja liiketoimintasi pysyvät aallon harjalla. Kehittävälle työlle on hyvä raivata kalenteriin vaikka kerran kuukaudessa yksi kokonainen päivä.

Vähähyötyistä työtä on erityisesti sähköpostin luku. Oli vapauttavaa kuulla, kuinka Jakonen neuvoi pyhittämään työpäivän ‘oikeille töille’ eliminoimalla häiriöt. Usein tätä tapaa olen noudattanutkin, mutta aina omantunnon pistoksissa, koska en ole jatkuvasti läsnä sähköpostin tai puhelimen ääressä päivystämässä.

Mikä siis olikaan se pahin mörkö, alias aikasyöppö? Sähköpostin jatkuvaa tarkkailua voi rinnastaa pingispallon pelaamiseen. Sähköpostin (kuten myös puhelimeen tulleet viestit) voi katsoa kerran päivässä. Paras aika sähköpostin lukemiselle on kun olet parhaat mehusi antanut konkreettiseen työn tekoon, eli päivän päätteeksi.

Kirjailija Jakosen mietteitä markkinoinnista

Parasta viihdettä oli kun Jakonen kertoo erilaisista tavoista, miten yritys menee metsään markkinoinnissa. Alla muutama poiminta.

Coca Cola -markkinointi

Toisin sanoen brändimainonta – pienyrittäjälle tunnelmakuvat tunnelmasloganeiden kanssa toki luovat kuluttajalle tunteen, että olet olemassa, mutta käytännössä vaikutus on kuin heittäisit rahaa taivaan tuuliin lava-auton ikkunasta ja huutaisit ‘jihaa’.

Kevin Costner -markkinointi

En ole kirjailijan viittaamaa Unelmien Pelikenttä -elokuvaa nähnyt, mutta idea tuli helposti selväksi. Idea on siinä, että Costner mietiskelee pelikentän rakentamista keskelle ei-mitään, ja tokaisee klassisen repliikkinsä: Jos rakennat sen, ihmiset tulevat. Ja näin tapahtui. Takapihalle syntyy pelikenttä. Unelmien pelikenttä. Ja ihmiset tulevat. Ihanaa! Suloista! Mutta niin epärealistista. Eli paraskaan markkinointi ei pure, jos tuotteelle/palvelulle ei ole kysyntää.

Vehnävellimarkkinointi

Tämä tarkoittaa sievää, soveliasta mainontaa, mikä kuitenkaan ei herätä tunteita eikä siinä laiteta persoonaa peliin. Ei siis jää muuta kuin vehnävellinmaku suuhun. Olen samaa mieltä Jakosen kanssa, että ihmiset jotka valitsevat jäätelökioskilta vaniljajäätelön, ovat epäilyttäviä. Jäätelökioskilta pitää valitseman Tiikeriä! Minttu-lakritsaa! Rommirusinaa! Samaa pätee mainonnassakin, yritä jättää edes mansikan maku vastapuolen palettiin.

Helppoheikkimainonta

‘Ja rukkaset päälle’, kaikuu torilla, kun helppoheikki yrittää päästä nopeisiin kauppoihin, mikä pohjaa hintaan ja ominaisuuksiin. Tämä sotii seuraavaa vastaan: Parhaimmillaan markkinointi on se magneetti, joka yhdistää kaksi toisiaan tarvitsevaa osapuolta ihanilla kaupankäynnin siteillä toisiinsa. Markkinoinnin tehtävä on synnyttää ihmissuhteita.

Yhteenveto

Jakosella on runsaasti muitakin käytännönläheisiä oivalluksia, kuten pään ’tyhjentäminen’ post it-lapuille, siivousvinkit sähköpostille ja kello viiden viski (tarkoittaa siis töpselin irtivetämistä työpäivän jälkeen). Suosittelen viskin lisäksi myös kirjan lukemista kaikille, jotka hyödyntävät omaa osaamistaan elantonsa eteen.

Kaikkea en ehkä itse soveltaisi työhöni, kuten hengittelyharjoituksia aamuisin (en koskaan ole kokenut joogien ja muiden harjoitteiden tuovan rauhaa – saman fengshuin saan mieluummin hikilenkillä) tai papereiden organisointi (paperiton toimisto on myös hyvä valinta), mutta aina on vapaus valita rusinat pullasta tässäkin tapauksessa.

Loppukevennyksen ote Jakosen tyylista kirjoittaa: (tarkoitus kritisoida erästä ajatusmallia) tämä ajatusmalli on suoraan sieltä, jonne aurinko paistaa Yyterin nakurannalla kun maasta on nostettava suorin jaloin jotain hyvin pientä ja hiekkaan hukkunutta. Asia tuli selväksi ja hyvin kuvainnollisesti.

2017-09-06T11:50:10+00:00

Jätä kommentti